Wednesday, 27 May 2009

Smiling through it all



Voisi luulla, että omatuntoni on huono, sillä osa avautumisistani ovat olleet mitä synkimpiä. Ehei, ei sinnepäinkään ystäväiseni. Keväällä eräällä terveystiedon tunnilla istuimme piirissä, ja vierustovereiden piti valita ominaisuus, joka kuvaa toista parhaiten. Kuulin ensimmäisellä sekunnilla olevani varsinainen ilopilleri. Jos on sellainen tavoite kuin itselläni on, niin usein se yhdistetään alakuloisuuteen, heikkoon itsetuntoon ja vielä vaikka mihin muuhun. Eihän lahjakkaiksi muusikoiksi halajavatkaan käytä huumeita, harrasta yhden illan juttuja tai muuta vastaavaa. Ei pitäisi yleistää. Onko se heikkoa itsetuntoa, että on tavoite, jota lähemmäs pääsee gramma kerrallaan ja siitä iloiten? Ei. Enkä itsekään yleistä, että jokainen kaltaiseni on ilon lähettiläs. Onneksi maailmassa on noin kuusi miljardia erilaista persoonaa.

Paneudun nyt syvemmin tähän päivään sekä huomiseen. Tänään en ole syönyt 100 kalorin aamiaisen lisäksi kuin yhden pakollisen kalapullan koulussa. Olen itsestäni ylpeä, sillä eihän sitä heti kerralla voi kymmentä kiloa tipauttaa taivaan tuuliin. Huomenna lähdemme luokkani kanssa sille paljon puhutulle retkelle. Ei kuullosta vielä pahalta, mutta mahojamme täyttämään menemme mäkkäriin. Tämä kuullostaa pahalta. Syön jonkun salaatin, vaikka juustohampurilainen jollain maagisella voimalla yrittää pyörtää päätäni. Toisaalta, olen aina ollut enemmän kasvissyöjä ja harkinnut moneen otteeseen vakavasti kasvissyöjäksi alkamista. Aina, jos pitää valita kasvis- ja sekaruoan väliltä, valitsen ensimmäistä. Kuulen useasti vege kommentteja, mutta pidän eläimiä suuressa arvossa ja tämä on omaa tapaani näyttää se. En käytä mitään eläimillä testattuja kosmetiikka ja suihkutuotteita, kohtelen eläimiä hyvin, en syö tonnikalaa (tonnikalojen verkkoihin kuolee 60 000 delfiiniä vuosittain), jossa ei ole merkkiä siitä ettei sen pyydystys ole surmannut delfiinejä. Siinäpä muutama esimerkki omista toimistani rakkaiden eläinystävieni vuoksi. Hyppelen sujuvasti aiheesta toiseen, mutta eikö blogin tarkoitus ole saada kirjoittajansa ajatukset esille? Vaikkei olisikaan, teen sitä silti, aivan kuten kaikki muutkin tekoni ovat yhtä tuomittavissa.

Kiitos ja kumarrus kärsivällisyydestä.

No comments:

Post a Comment

kerro se kirjaimin, sillä sanojasi en kuule