Sunday, 24 May 2009

Raindrops in my cheek


Koko viikonloppu on mennyt niin kiireessä etten ole edes ehtinyt muutaamaa vaivaista sanaa raapustella. Ja koko viikonlopun on satanut, mikä saakin ihmettelemään, että miten voi kiire olla. Noh, katsokaapas; perjantaina vietin koko iltani erään ystävättäreni kanssa ja ehdimme jo eksyä erään oikoreitin ansiosta ("tää vie ihan varmasti suorinta tietä tallille"), nnooh, mitä nyt pari kilometriä ylimääräistä tuli polkaistua. Silloin vitutti, nyt lähinnä naurattaa. Lauantaina siivosin, mistä olen huisin ylpeä. Kuukauden sotkuisena rojottanut vaatekaappini joutui kovan siivouksen kohteeksi ja tadam nyt sieltä voi jopa löytää jotain! Yleensä olen siisti ihminen, mutta aamulla vaatteita etsiessä ei vain yksinkertaisesti voi löytää heti sopivaa yhdistelmää. Siitäpä sitten innostuin siivoamaan koko loppu huoneen. Käväistiin myös kaupungilla ja sain kahdet ihanat kengät, sellaiset gladiaattori sandaalit sekä feikki crocsit. Jälkimmäiset kylläkin hajosivat jo tänään parin tunnin puutarhan siistimis urakassa, mutta kyllähän nuo vielä jalassa pysyvät. Takaisin lauantaihin (tiedän ettei teitä kiinnosta, mutta eniveis); pelattiin illalla veljen ja äidin kanssa pesistä lähes kaksi tuntia. Aika hassua viettää perheen kanssa yhdessä aikaa. En ole tottunut kuulemaan äitini helisevää naurua, pikkuveljeni suloista kiherrystä taikka tuntemaan sitä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Emme yleensä vietä yhdessä aikaa, joten tämä oli jotain superia! Emme oli kovin läheinen perhe, mutta veljeni kanssa vietän mielelläni aikaa. Ja viettäisin enemmänkin aikaa, jos vain meidän molempien aikataulut sallisivat sen. Isäni kanssa heitämme surkeaa läppää tai muuta yhtä tasokasta keskustelua silloin tällöin. Joskus toivon, että olisimme läheisempi perhe, mutta osittain olen tyytyväinen tähänkin järjestelyyn, sillä en ehkä edes haluaisi olla joka ilta äitini helmoissa vanhempieni silmien alla vahdittavana. Blaah, siinäpä teille sunnuntain syvällisiä pohdiskeluja.

No comments:

Post a Comment

kerro se kirjaimin, sillä sanojasi en kuule