Monday, 10 August 2009

I just keep on falling back to the same old


En oikein tiedä mistä alottaisin. Voisin kertoilla loputtomat hetket kuinka ahdistavaa on tiedostaa oma ylipainonsa. Voisin mainita kuin ohimennen, etten kyennyt oksentamaan monien yritysten jälkeen, vaikka tosiasiassa tämä harmittaa enemmän kuin antaisin ymmärtää. Todellisuudessa olen yhä se iloinen ja puhelias neitokainen, mutta tämä toinen todellisuus riivaa minua sen ohella. En saa pidettyä kontrolliani yllä, olen unohtanut miten välttää ruoan pirullista tuoksua, en muista kuinka ohittaa ruokailut, mutta mikä kaikkein kamalinta, olen unohtanut ystäväni täällä. He ainoat, jotka todella ymmärtävät ja tietävät miltä nyt tuntuu, sillä ilman heitä olen yksin tässä kaikessa. En vain itseni vuoksi ole velvollinen jatkamaan nyt yhteydenpitoa, vaan hekin tarvitsevat ystäviä. Ja enemmänkin heidän vuokseen mieleni kärsii häpeästä jättää keskustelut. Antakaa anteeksi, ei typerys luonnolleen mitään voi.

Tsemppiä teille, samaa toivon itsellenikin.

10 comments:

  1. no teit isomman ku hymyn mun naamalle ! =)
    oi, asun takias äsken soitin kaverilleni ja nyt tanssahtelen täällä ja olen lähdössä ulos, kiitos hirveesti ja nyt luenki sun postauksen<3
    mul on ihan samanlainen tunne joskus, mut mä voin melkee luvata et ne sun ystävät odottaa sun soittoo !
    tsemppii rakas, ja muista mitä sä äsken sanoit mulle <3

    ReplyDelete
  2. kiitos taas niin hirveen hirveen paljon ihanasta kommentista<3 toivoisin et voisin piristää sua yhtä paljon ku sä sait piristettyy mua. sä oot varmasti aivan ihanaihana ihminen<3 ois ihan täydellistä jos kaikki kaverit ois yhtä huomaavaisia ku sä. kai se välillä on huono juttu ku osaa peittää pahan olonsa niin hyvin. miten kukaa sillon huomais et kaikki ei oo nii loistavasti ku ite väittää? jaksamisia<3

    ReplyDelete
  3. Ginny ei sun tarvitse välttää ruokaa, ei sun tarvitse kiusata itseäsi enää yhtään. Olet aivan ihana ihminen, tuollaisia mahtuu ehkä yksi miljoonaan. Sinä_olet_täydellinen, täydellinen.

    Halaan ja teen susta ehjän.

    ReplyDelete
  4. voi sua pieni, mä oon täs, mä oon sun ystävä,enkä aijo lähtee! Älä pelkää<3 voit tulla ainm puhuu mulle,trust me <3 tsemiä !

    ReplyDelete
  5. Oksentaminen ei oo niin kivaa kun ajattelee. Kurkku tulee kipeeks ja pahimmassa tapauksessa mulla meni kaks päivää ykskiessä porkkananpaloja pois kurkusta. Pärjäile!

    ReplyDelete
  6. sait uuden lukijan heti kun löysin tän blogin :) kirjoitat tosi kauniisti ja toivottavasti jatkat kirjoittamista vielä pitkään <3

    ReplyDelete
  7. Joo todellakin alan nytten popsia kaikennäkösiä vitamineja. Jäi pienoinen trauma tostanoin.

    Pakko sanoa, että pidä kiinni ystävistäsi vaikka tuntuisi välillä siltä, ettei jaksaisi. Itse viimevuonna sain tämän kaiken temppuilun keskellä kadotettua ympäriltäni ison lauman minulle tärkeitä ja vähemmän tärkeitä ihmisiä. Ystävien merkityksen huomaa parhaiten silloin kun niitä ei ole ja tuo puolivuotinen oli kyllä aivan hirveää aikaa. Paljon tsemppiä ja haleja ja pusuja :) Kyl kaikki aikanaan helpottuu.

    ReplyDelete
  8. Voi kiitos ihanasta kommentista. :) Ja tsemppiä myös sulle! Älä anna tän jutun hallita koko elämää. Vaikka sitä tahtooki enemmän ku mitään muutan, ei se loppujen lopuksi ole sen arvoista.

    ReplyDelete
  9. Blogisi on aivan ihana ja voimaa antava<3 Kirjoitat mielettömän hyvin ja olen varma, että teksteilläsi kosketat jokaisen anan ja mian sydäntä, ainakin minun sydäntäni olet saanut halattua ja kunnolla :)

    ReplyDelete
  10. This comment has been removed by a blog administrator.

    ReplyDelete

kerro se kirjaimin, sillä sanojasi en kuule